Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2020

Neljästoista runo: Aiotun anopin loputtomat vaatimukset

Lemminkäinen ei luovuta, vaan päättää pyytää metsän jumaluuksilta apua hiiden hirven jahtaamisessa. Koska Lönnrot on päättänyt säilöä samaan runoon asiaan liittyviä loitsuja jälkipolville, kokonaisuus on aika epätasapainoinen. Nyt käy niin, että nostatus, loitsinta, anelu ja uhoaminen vievät toistasataa säettä, ja … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #138: Kesän pimeys

Jos Takeshi Kaikon romaanin tarinan tiivistää, se on seuraava: tyytymättömät mies ja nainen palaavat entiseen ja yrittävät uppoutua johonkin merkityksiä antavaan, mutta kaikki jatkuu siitä huolimatta samanlaisena. Kirjan kansilehdessä suomentaja Kai Nieminen kertoo, ettei aluksi saanut otetta teoksesta: teksti oli … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #137: Puuvillatie

Yashar Kemalin tarinoita aloittaessaan tietää tässä vaiheessa hyvin, mitä tuleman pitää. Toisaalta jonkinasteista kurjuttaa on liki kaikissa Keltaisen kirjaston kirjoissa – vasta konflikti luo tarinan. Odotin Puuvillatieltä köyhyyttä, aavikkoa ja julmia maaherroja tai muita ylimyksiä. Viimeksi mainitussa olin väärässä, ellei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kolmastoista runo: Hiihtoa ja tuotesijoittelua

Aiheutettuaan sekasortoa Pohjolassa Lemminkäinen vaatii naista, Kalevalan sankari kun on. anna nyt, akka, piikojasi,tuopa tänne tyttöjäsi,paras parvesta minulle,pisin piikajoukostasi! Louhi ei vähästä hätkähdä. Täytyy muistaa, että hän on hiljattain lähettänyt matkoihinsa niin Väinämöisen kuin Ilmarisenkin, ja näillä sentään oli ansioluetteloissaan … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti